janitestaa
Uusia lamppuja
25.04.2012 - 22:12
Talven aikana tuli ostettua muutamia uusia 1000lumenin lamppuja. Hinnat 20-30eur plus akut ja laturit.
Hienosti toimivat verrattuna Mte G33 valaisimeen.
Tosin pitää muistaa ettei näillä ostoksilla ole kolmen vuoden takuuta ja Suomen kielistä tukea.
Kesälläkin tulee lamppuja käytettyä joten ehkä lisää juttua on luvassa ennen syksyä.
Hienosti toimivat verrattuna Mte G33 valaisimeen.
Tosin pitää muistaa ettei näillä ostoksilla ole kolmen vuoden takuuta ja Suomen kielistä tukea.
Kesälläkin tulee lamppuja käytettyä joten ehkä lisää juttua on luvassa ennen syksyä.
Työkäyttö
14.12.2011 - 20:30
Otsavalon käyttö tarkassa työtehtävässä rakentaessa tai vaikka laitteiden sarjanumeroita tutkiessa on kätevää. Mutta lampun ollessa tehokas voi valo sokaista tai polttaa kuvan jolloin ei saa tekstistä selvää.
Kuvassa Spark ST6 500lumenia ja kirkaslinssi
Ongelman voi ratkaista säätämällä valaisimen pienemmälle teholle. Mutta likaiset hanskat kädessä säätäessä tulee usein laittaneeksi silmiinsä ties mitä.
Siksi on olemassa maitolasilla varustettu otsavalo. Se hajoittaa valon tasaisesti koko valaisimen umpion muodostamalle alalle.
Kuvassa Spark ST6 500lumenia ja maitolasilinssi
Vertailuna objektiivilla varustettu otsavalaisin jossa siis voidaan säätää fokusta eli valokeilaa pisteestä laajaksi. LedLenser on yleisin fokuksen säädön käyttäjä valaisimissa.
Kuvassa LedLenser H7R 160lumenia fokus laaja
Kuvassa LedLenser H7R 160lumenia fokus kapea
Linssit siis erottavat valaisimet kahteen ryhmään tai periaatteessa kolmeen. On myös valaisimia joissa on pelkkä led. Ledillä kun on tietty avautumiskulma jolla valo tulee kotelosta ulos ja sen ollessa esim. 20 astetta tulee kohtuu hyvä valokeila ilman lisä heijastinta tai linssiä.
Tehokkaammat ledit ovat koteloltaan erilaisia ja tarvitsevat joko linssin tai umpion eli heijastimen ohjaamaan valon sopivalla kulmalla.
LedLenserin linssi laaja
LedLenserin linssi kapea (hotspot)
Spark ST6 maitolasilinssi
Spark ST6 kirkaslinssi (hotspot)
Hihnojen toiminta on perusedellytys otsavalon toiminnassa. LedLenserin hihnat ovat jo kulahtaneet ja koska pään pääli hihnaa ei ole alkaa valaisin pudota pään läpi. Uutena valaisin sopii hyvin päähän ja hihnoja on hyvä säätää. Pipo helpottaa paljon joten sitä tulee pidettyä aina kun otsavalaisintakin.
Sparkin valaisimessa on päällihihna joka tukevoittaa valaisinta ja auttaa ahdistamatta kantamaan nokalla koko valaisimen. Onnistunut ratkaisu vaikka aluksi epäilytti. On kumminkin useimmissa halpa lampuissa tuo sama patentti paljon pattereita ja ledi nokalle. Putoaahan se jollei saranaa tai hihnoja ole suunniteltu lainkaan. Sparkin valaisinta keventää lithium akku pattereiden sijaan.
Valaisu aika ja akun kesto ovat LedLenserin ja Sparkin suhteen erilaiset.
LenLenser palaa kohtuu vähän aikaa täydellä teholla mutta hiipuu ihan himmeäksi ennen sammumista. Spark taas palaa noin 1,5 tuntia täysillä ja alkaa hiukan himmentelemään ja lopulta lithium akku sammuu. Eli akun suojapiiri katkaisee sähkön kulun kun jännite on riittävän alhainen.
Sparkin akku kestää luonnottoman pitkään eikä sitä tarvitse latailla joka päivä kuten LedLenseriä nikkelimetallihydridi akkuineen. Tehonsäätö ihan pienelle antaa hyvää sisällä käyttö valoa sadoiksi tunneiksi. Tosin eihän sitä pimeässä halua olla ja yleisin moodi onkin LedLenseristäkin löytyvä n.150 lumenia jolla näkee mainiosti.
Spark ST6 500 lumenin tehoineen on syrjäyttänyt LedLenserin työkäytössä. Tuleva talvi kertoo lithium akun pakkas ominaisuuksista lisää. Käytössä on kaksi akkua joten vaikka pakkanen purisi on toinen varalla helposti vaihdettavissa. Toisin kuin LedLenserin kolme AAA -akkua jotka on vaikea vaihtaa. Lisäilen pakkas kokemuksia kun Suomen talvi tulee.
Kuvassa Spark ST6 500lumenia ja kirkaslinssi
Ongelman voi ratkaista säätämällä valaisimen pienemmälle teholle. Mutta likaiset hanskat kädessä säätäessä tulee usein laittaneeksi silmiinsä ties mitä.
Siksi on olemassa maitolasilla varustettu otsavalo. Se hajoittaa valon tasaisesti koko valaisimen umpion muodostamalle alalle.
Kuvassa Spark ST6 500lumenia ja maitolasilinssi
Vertailuna objektiivilla varustettu otsavalaisin jossa siis voidaan säätää fokusta eli valokeilaa pisteestä laajaksi. LedLenser on yleisin fokuksen säädön käyttäjä valaisimissa.
Kuvassa LedLenser H7R 160lumenia fokus laaja
Kuvassa LedLenser H7R 160lumenia fokus kapea
Linssit siis erottavat valaisimet kahteen ryhmään tai periaatteessa kolmeen. On myös valaisimia joissa on pelkkä led. Ledillä kun on tietty avautumiskulma jolla valo tulee kotelosta ulos ja sen ollessa esim. 20 astetta tulee kohtuu hyvä valokeila ilman lisä heijastinta tai linssiä.
Tehokkaammat ledit ovat koteloltaan erilaisia ja tarvitsevat joko linssin tai umpion eli heijastimen ohjaamaan valon sopivalla kulmalla.
LedLenserin linssi laaja
LedLenserin linssi kapea (hotspot)
Spark ST6 maitolasilinssi
Spark ST6 kirkaslinssi (hotspot)
Hihnojen toiminta on perusedellytys otsavalon toiminnassa. LedLenserin hihnat ovat jo kulahtaneet ja koska pään pääli hihnaa ei ole alkaa valaisin pudota pään läpi. Uutena valaisin sopii hyvin päähän ja hihnoja on hyvä säätää. Pipo helpottaa paljon joten sitä tulee pidettyä aina kun otsavalaisintakin.
Sparkin valaisimessa on päällihihna joka tukevoittaa valaisinta ja auttaa ahdistamatta kantamaan nokalla koko valaisimen. Onnistunut ratkaisu vaikka aluksi epäilytti. On kumminkin useimmissa halpa lampuissa tuo sama patentti paljon pattereita ja ledi nokalle. Putoaahan se jollei saranaa tai hihnoja ole suunniteltu lainkaan. Sparkin valaisinta keventää lithium akku pattereiden sijaan.
Valaisu aika ja akun kesto ovat LedLenserin ja Sparkin suhteen erilaiset.
LenLenser palaa kohtuu vähän aikaa täydellä teholla mutta hiipuu ihan himmeäksi ennen sammumista. Spark taas palaa noin 1,5 tuntia täysillä ja alkaa hiukan himmentelemään ja lopulta lithium akku sammuu. Eli akun suojapiiri katkaisee sähkön kulun kun jännite on riittävän alhainen.
Sparkin akku kestää luonnottoman pitkään eikä sitä tarvitse latailla joka päivä kuten LedLenseriä nikkelimetallihydridi akkuineen. Tehonsäätö ihan pienelle antaa hyvää sisällä käyttö valoa sadoiksi tunneiksi. Tosin eihän sitä pimeässä halua olla ja yleisin moodi onkin LedLenseristäkin löytyvä n.150 lumenia jolla näkee mainiosti.
Spark ST6 500 lumenin tehoineen on syrjäyttänyt LedLenserin työkäytössä. Tuleva talvi kertoo lithium akun pakkas ominaisuuksista lisää. Käytössä on kaksi akkua joten vaikka pakkanen purisi on toinen varalla helposti vaihdettavissa. Toisin kuin LedLenserin kolme AAA -akkua jotka on vaikea vaihtaa. Lisäilen pakkas kokemuksia kun Suomen talvi tulee.
Otsavalaisin
09.12.2011 - 19:11
Otsavalaisin oli se hassu kapine kilpasuunnistajan päässä, joka loisteli pitkin pimeää metsää Jukolanviestiä katsoessa.
Otsavalaisin on löytänyt tiensä lenkkeilijän päähän ja myös työkäyttöön kun kädet halutaan vapaaksi. Miksei sitä voisi käyttää myös lukiessa tai siivotessa?
Alkuun ostavalaisin oli toteutettu hehkulampulla ja pattereilla. Tiedä sitten kuinka monella kilpasuunnistajalla oli repussa mukana muutaman kilon painoinen lyijyakku jollainen on mopossa tai autossa.
Pienten akkujen yleistyessä otsavalaisimia tuli saataville halogeenilla ja nikkelikadmiumakuilla. Valoteho oli valtaisa verrattuna patterilamppuun. Muttei valoa riittänyt kovin pitkään halogeenin suuren sähkön kulutuksen vuoksi.
Suunnistajan otsavalaisimen hinta ei varmasti ollut niin pienestä kiinni etteikö olisi nähty myös ksenonpolttimolla varustettuja malleja joilla valoteho on moninkertainen halogeeniin verrattuna.
Ylivertainen keksintö on ollut LED -tekniikka jonka hyötysuhde ja pienikokoisuus on tuonut käytettävyyden ihan uudelle tasolle.
Nyt otsavalo voi olla pieni mutta silti tehokas ja vieläpä samaan aikaan säädettävissä himmeäksi jos tarvetta suurelle valonmäärälle ei ole.
Vuosien saatossa olen testaillut useita LED-otsavalaisimia joissa on ollut yksi tai useita ledejä sekä linssillä ja heijastimella olevia.
Sähkölähde versioita on ollut patterista, akkuihin niin nikkelimetallihydridi kuin lithium toimisiakin.
Otsavalaisimen tärkein osa ei itseasiassa ole valonlähde vaan hihnat joilla se kiinnittyy päähän. Jos panta kiristää pollaa ei ole hyvä olla. Samoin ongelmaksi muodostuu valaisimen pysyminen oikeassa asennossa, jos hihna on löysä valaisin valahtaa alas ja sitä joutuu korjailemaan.
Tasapainoisen ratkaisun saa tehtyä viemällä sähkönlähteen taakse valonlähteen ollessa edessä. Paino jakautuu optimaalisesti ja valaisin pysyy paikallaan. Ongelmaksi muodostuu johdotus joka Suomen pakkasissa saa kovaa kyytiä. Markkinoiden laadukkaimpana pidetyn valaisin merkin johdotus katkeili edellisessä erässä akkukotelon kyljestä, nykyisin liityntää on parannettu enkä ainakaan itse ole saanut sitä rikki.
Vaihtoehtoinen tapa rakentaa otsavalaisin on laittaa koko paketti otsalle. Vähän kuin taskulamppu mutta 90 asteen kulmalla varustettuna. Sitten onkin painoa paljon edessä ja lamppu tahtoo pudota nokalle. Näin käy varsinkin jos hihnat eivät mene pään yli vaan vain ympäri pään.Lithiumakun pieni paino helpottaa ongelmaa osaltaan verrattuna pattereihin tai nikkeliakkuihin.
Olen muutaman viikon testaillut hyvällä hihnasysteemillä varustettua lithiumakkuista heijastimella toteutettua otsavalaisinta. Verrokkina oleva otsavalaisin on säädettävällä linssillä ja valo edessä akku takana toteutuksella oleva kevyt ja laadukas valaisin johon olen ollut hyvin tyytyväinen.
Seuraavassa tekstissä lisää valaisinten eroista.
Otsavalaisin on löytänyt tiensä lenkkeilijän päähän ja myös työkäyttöön kun kädet halutaan vapaaksi. Miksei sitä voisi käyttää myös lukiessa tai siivotessa?
Alkuun ostavalaisin oli toteutettu hehkulampulla ja pattereilla. Tiedä sitten kuinka monella kilpasuunnistajalla oli repussa mukana muutaman kilon painoinen lyijyakku jollainen on mopossa tai autossa.
Pienten akkujen yleistyessä otsavalaisimia tuli saataville halogeenilla ja nikkelikadmiumakuilla. Valoteho oli valtaisa verrattuna patterilamppuun. Muttei valoa riittänyt kovin pitkään halogeenin suuren sähkön kulutuksen vuoksi.
Suunnistajan otsavalaisimen hinta ei varmasti ollut niin pienestä kiinni etteikö olisi nähty myös ksenonpolttimolla varustettuja malleja joilla valoteho on moninkertainen halogeeniin verrattuna.
Ylivertainen keksintö on ollut LED -tekniikka jonka hyötysuhde ja pienikokoisuus on tuonut käytettävyyden ihan uudelle tasolle.
Nyt otsavalo voi olla pieni mutta silti tehokas ja vieläpä samaan aikaan säädettävissä himmeäksi jos tarvetta suurelle valonmäärälle ei ole.
Vuosien saatossa olen testaillut useita LED-otsavalaisimia joissa on ollut yksi tai useita ledejä sekä linssillä ja heijastimella olevia.
Sähkölähde versioita on ollut patterista, akkuihin niin nikkelimetallihydridi kuin lithium toimisiakin.
Otsavalaisimen tärkein osa ei itseasiassa ole valonlähde vaan hihnat joilla se kiinnittyy päähän. Jos panta kiristää pollaa ei ole hyvä olla. Samoin ongelmaksi muodostuu valaisimen pysyminen oikeassa asennossa, jos hihna on löysä valaisin valahtaa alas ja sitä joutuu korjailemaan.
Tasapainoisen ratkaisun saa tehtyä viemällä sähkönlähteen taakse valonlähteen ollessa edessä. Paino jakautuu optimaalisesti ja valaisin pysyy paikallaan. Ongelmaksi muodostuu johdotus joka Suomen pakkasissa saa kovaa kyytiä. Markkinoiden laadukkaimpana pidetyn valaisin merkin johdotus katkeili edellisessä erässä akkukotelon kyljestä, nykyisin liityntää on parannettu enkä ainakaan itse ole saanut sitä rikki.
Vaihtoehtoinen tapa rakentaa otsavalaisin on laittaa koko paketti otsalle. Vähän kuin taskulamppu mutta 90 asteen kulmalla varustettuna. Sitten onkin painoa paljon edessä ja lamppu tahtoo pudota nokalle. Näin käy varsinkin jos hihnat eivät mene pään yli vaan vain ympäri pään.Lithiumakun pieni paino helpottaa ongelmaa osaltaan verrattuna pattereihin tai nikkeliakkuihin.
Olen muutaman viikon testaillut hyvällä hihnasysteemillä varustettua lithiumakkuista heijastimella toteutettua otsavalaisinta. Verrokkina oleva otsavalaisin on säädettävällä linssillä ja valo edessä akku takana toteutuksella oleva kevyt ja laadukas valaisin johon olen ollut hyvin tyytyväinen.
Seuraavassa tekstissä lisää valaisinten eroista.
Patterista akkuun
09.12.2011 - 18:03
Muistaa ajan jolloin kaikki lelut toimivat pattereilla eikä iloa kestänyt kovin pitkään.
Pattereiden kehitys on vuosien saatossa ollut monivaiheinen joista tärkein muttei niinkään käytetyin oli Lithium patterin keksiminen. Sen energiatiheys on moninkertainen vanhoihin patteritekniikoihin nähden. Niin myös hinta.
Jossain vaiheessa leluissa siirryttiin akkupattereihin eli akkuihin jotka olivat alkuun hyvin lyhyt kestoisia ja niitä sai ladata vähänväliä. Niillä kumminkin sai monen analogisen lelun toimimaan ilman suurempia kustannuksia päivästä toiseen. Ensimmäisistä nikkelikadmium akuista siirryttiin nikkelimetallihydridi akkuihin joita näimme kännyköissä. Niillä oli hiukan parempi energia tiheys ja itsepurkautuminen vähäisempää.
Akkujen ongelma oli digiaikaan siirryttäessä pattereiden ja akkujen jännite-ero. Patterin ominaisjännitteen ollessa 1,5 volttia ja akun 1,2 volttia. Mukavat leluvalmistajat päätyivät tekemään laitteita jotka toimivat 1,5 voltilla. Jolloin akut toimivat vain hetken ollessaan täynnä eli jännitteen ollessa yli 1,5 volttia.
Lithiumakku korvasi tullessaan nikkelipitoiset akut pienissä leluissa kuten kännyköissä. Lithiumakkuja valmistetaan monimuotoisina. Mutta kesti hetken ennen kuin saataville tuli lieriönmuotoisia AA-patterin korvaavia tuotteita. Lithiumpattereita löytyy nykyisin 1,5 volttisina noin 2 euron kappalehinnalla. Akkuja on saatavilla jopa USB-liittimestä ladattavana.
Uusi juttu on hypertehokkaat 18650 -tyypin 3,7 voltin lithiumakut joista saa pitkään paljon sähköä ulos. Nämä akut ovat kevyitä mutta useissa käyttösovelluksissa erittäin pitkäikäisiä. Hinnakkaita ovat myös muttei nyt niin kamalan kalliita verrattuna käytettävyyteen.
Ajankohtainen käyttökohde on tasku- ja otsavalaisimet joissa usein sähkö loppuu juuri väärällä hetkellä eikä varaakut tai paristot ole lähellä. Lithiumakun käytettävyydestä valaisimissa seuraavassa kirjoituksessa.
